TARINANI

Formula-toimittajasta luomuarkkitehdiksi

Juha Päätalo

Minusta tuli arkkitehti vähän vahingossa. Asuin Saksassa ja tein töitä formula 1 -toimittajana. Kaipuuni saada ankkuripaikka Suomeen johti siihen, että aloin suunnitella kakkoskotia kotikonnuilleni Tampereen Aitolahdelle. Sitä pyöritellessäni huomasin, miten kiehtovaa arkkitehtuuri on. Samaan aikaan aloin väsyä jatkuvaan matkustamiseen työssäni ja päätin, että teen elämässäni vielä jotain muuta. Aluksi innostuin energiatehokkuudesta ja kouluttauduin passiivitalosuunnittelijaksi. Vuotta myöhemmin ryhdyin opiskelemaan arkkitehtuuria. Se käänsi katseeni energiatehokkuudesta luonnollisten rakennusmateriaalien puoleen. Luettuani lehdestä itävaltalaisen savirakentajan Martin Rauchin kirjoittaman artikkelin, jotain minussa liikahti. Tartuin siltä istumalta puhelimeen, soitin hänelle ja pyysin päästä harjoittelijaksi. Hän sanoi, että harjoittelupaikat on jaettu jo seuraaviksi puoleksitoista vuodeksi, mutta jos haluaisin, niin voisin tulla kesäloma-apulaiseksi saviseinien esivalmistukseen. Niin tein, ja sen jälkeen olin koukussa. Sattuman oikusta sain myös asua sen kesän hänen savitalossaan. Savesta tuli lempimateriaalini. Se on samanaikaisesti herkkä ja rujo, maanläheinen ja majesteettinen, ominaisuuksiltaan ja hiilijalanjäljeltään ylivoimainen, sitä on kaikkialla ja vielä ilmaiseksi. Todellinen tulevaisuuden materiaali. Jotain samaa on myös puussa. Se elää, etenkin hirsitalossa, mutta eläminen on nähtävä laatuna, ei virheenä, joka pitäisi eliminoida. Kakkoskodin rakentaminen hirrestä ja savesta alkoi jo opiskelujen aikana. Se jatkui vielä valmistuttuani kesälomilla, kun olin töissä müncheniläisessä arkkitehtitoimistossa. 2020 kakkoskodista tuli ykköskoti, ja samalla oman arkkitehtitoimistoni kotipaikka, toiveena saada sormet saveen taas mahdollisimman pian. Ja miksei puuhunkin.

Suunnittelufilosofiani

Paikan henki ja mittasuhteiden taide

Suunnittelun lähtökohta on aina rakennuspaikka. Sillä on oma historiansa, sen maanpinta voi olla tasainen tai polveileva, sen maisemat ovat erilaiset eri suuntiin. Rakennuspaikan ympäristö määrittää paikan hengen. Uuden rakennuksen tulisi istua ympäristöönsä niin, että se ei kyynerpäillään tunge muita rakennuksia sivuun tai tee itsestään numeroa, vaan astuu naapurustoonsa toisia kunnioittaen, mutta kuitenkin hyvällä itsetunnolla. Tulos on onnistunut, jos uusi rakennus sanoo ympäristölleen: “Minä olen samanarvoinen kuin te, en parempi, en huonompi. Yhdessä me luomme ympäristön, jossa on hyvä elää.”

Rakennuksen muodon etsinnässä auttaa mittasuhteiden taide. Se on ikivanha laji, jo antiikin ajoista tuttu, ja kaikki modernismin mestaritkin hallitsivat sen. Kauniille mittasuhteille on oma matematiikkansa (kuten kultainen leikkaus ja triangulum), jota käyttämällä arkkitehtuuriin saa ryhtiä, mutta hyvään lopputulokseen kuuluu myös ripaus spontaania luovuutta ja hallittua sääntöjen rikkomista.

Materiaaleissa suosin yksiaineisia, massiivisia puu-, savi- ja tiilirakenteita. Niistä on rakennettu taloja vuosituhannet. Niihin ei tule monista kerroksista ja höyrynsulun virheistä johtuvia kosteusvaurioita. Ne myös kestävät vuosisatoja. Rakennuksen sisälläkin puu ja savi ovat parhaita raaka-aineita, sillä ne pystyvät sitomaan ja luovuttamaan kosteutta ja siten tasaamaan kosteuspiikkejä rakennuksen sisällä. Ne, samoin kuin luonnonkivi ja tiili, ovat materiaaleja, jotka koskettavat. Niistä syntyy sielukas koti.

CV

Lyhyt elämänkertani

syntynyt 1968 Helsingissä

1987 ylioppilas | Tampereen Lyseon lukio

1994 teologian maisteri | Helsingin yliopisto

1997 toimittaja | Deutsche Journalistenschule, München, Saksa

2009 sertifioitu passiivitalosuunnittelija | Passivhaus Institut, Darmstadt, Saksa

2014 arkkitehtuurin kandidaatti | Hochschule München, Saksa

2016 arkkitehtuurin maisteri | Hochschule München, Saksa

1998–2010 toimittaja (mm. Helsingin Sanomat, Süddeutsche Zeitung, Financial Times Deutschland)

2011 trainee | LehmTonErde Martin Rauch, Schlins, Itävalta

2011-2016 passiivitaloasiantuntija, | Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy

2014 trainee | 03 Architekten, München, Saksa

2017-2019 arkkitehti | Nuyken von Oefele Architekten, München, Saksa

2017-2019 assistentti | TU München, prof. Florian Nagler, Saksa

2020- Arkkitehtitoimisto Päätalo Oy, Tampere